Taideopintoihimme sisältyi osio, missä esitellään eri tyylilajien taiteilijoita ja kirjoitetaan heidän elämästään ja aikaansaannoksistaan. Tässä viisi kiinnostavaa taiteilijaa, jotka teille esittelen. Valitsin taiteilijoita mahdollisimman eri aloilta. Lähteenä tehtävässä on käytetty wikipediaa.
Alvar Aalto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alvar_Aalto
Hugo Alvar Henrik Aalto (3.2.1898 – 11.5.1976) oli kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu suomalainen arkkitehti, muotoilija ja akateemikko.
Aallon suunnittelemia rakennuksia;
Suomessa
Seinäjoen suojeluskuntatalo (1924)Muuramen kirkko (1929)Paimion parantola (1930)Viipurin kaupunginkirjasto (1935)Villa Mairea (1939)Tehtaanmäen koulu (1940)Säynätsalon kunnantalo (1952)Muuratsalon koetalo (1952)Alvar Aallon ateljee (1955, 1963)Kulttuuritalo (1958)Aalto-keskus, Seinäjoki (1960 - 1987)Lakeuden risti (1962)Enso-Gutzeitin pääkonttori (1962)Teknillisen korkeakoulun päärakennus (1965, 1975)Villa Kokkonen (1969)Alvar Aalto -museo (1973)Finlandia-talo (1975)Ristinkirkko (1978)Lappia-talo (1961, 1972, 1975)
Villa Mairea
Alvar Aallon luoma visuaalinen illuusio:
Kansallismuseon torni näyttää kasvavan esiin Finlandia-talosta.
Ulkomailla
- Villa Tammekann (1932, Tartto, Viro)
- Maison Louis Carré (1961, Yvelines, Ranska)
- Alvar-Aalto-Kulturhaus (1962, Wolfsburg, Saksa)
- Pohjolan talo (1971, Reykjavik, Islanti)
- Aalborgin taidemuseo (1972, Aalborg, Tanska)
- Essenin oopperatalo (1988, Nordrhein-Westfalen, Saksa)
Tyylisuunta
Aalto tunnetaan myös huonekaulujen sekä lasiesineiden suunnittelijana ja hän kuului Artekin perustajiin. Heidän tavoitteena oli tehdä toimivia huonekaluja, joita mahdollisimman moni voisi ostaa. Aallon suunnittelemaa Savoy-maljakkoa on myös kutsuttu maailman tunnetuimmaksi lasiesineeksi.Alvar Aallon tyylisuunta oli funktionalistinen, missä tarkoitus sanelee muodon. Hän tähtäsi yksinkertaisiin ja geometrisiin, mutta toimiviin rakennuksiin. Hän oli saanut tuotantoonsa vaikutteita paitsi suomalaisesta luonnosta ja perinteestä, myös arkkitehtuurin historiasta. Lisäksi hän sai vaikutteita japanilaisesta arkkitehtuurista.
Aallon suunnittelemia tunnettuja huonekaluja;
Artek Aalto kolmijalkainen jakkara
Artek Aalto Paimio-nojatuoli
Tove Jansson
Tove Marika Jansson (9.8.1914-27.6.2001) oli kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija. Hänet tunnetaan parhaiten muumihahmojen luojana ja ensimmäiset muumikirjat ilmestyivät 1940-luvulla. Tove Janssonin kunniaksi on Suomessa julkaistu vuosina 1988–2020 viisitoista eri muumiaiheista postimerkkiä, postimerkkivihkoa ja ehiötä. Lisäksi vuodesta 2020 alkaen on liputettu Janssonin syntymäpäivänä 9. elokuuta Janssonin ja suomalaisen taiteen puolesta.
Kirjailijana
Jansson on yksi Suomen luetuimpia ja tunnetuimpia kirjailijoita. Hän on myös Suomen käännetyin kirjailija ja hänen teoksiaan on käännetty 45 eri kielelle.
Muumitarinoita valmistui proosana ja kuvakirjoina noin 20 kappaletta ja sanomalehtien sarjakuvina kaikkiaan 1500 sarjaa.
Kuvataiteilijana
Janssonin merkittävintä kuvataiteellista tuotantoa ovat julkiset tilaustyöt ja koristelumaalaukset esimerkiksi Auroran lastensairaalaan.
Muumikirjojen lisäksi hän on kuvittanut myös muita lastenkirjallisuuden klassikoita kuten, J. R. R. Tolkienin Hobitti eli sinne ja takaisin ja Lewis Carrollin romaanin Liisan seikkailut ihmemaassa.
Jansson piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä 1943 öljyvärimaalauksistaan. Nonfiguratiivisiin töihin hän siirtyi 1960-luvulla maalaustaiteensa toisella aktiivikaudella, kun hän piti kymmenessä vuodessa kaikkiaan viisi yksityisnäyttelyä. Todellisuus pysytteli kuitenkin aina hänen abstrakteimpienkin teosten pohjana.
Palkintoja ja kunnianosoituksia
- Suomen taideyhdistyksen dukaattipalkinto 1938 ja 1953
- Valtion kirjallisuuspalkinto 1963, 1971 ja 1982
- Anni Swan -mitali 1964
- Hans Christian Andersen -palkinto 1966
- Pro Finlandia -mitali 1976
- Filosofian kunniatohtori Åbo Akademi 1978
- Topelius-palkinto 1978
- Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu 1980
- Svenska kulturfondenin kunniapalkinto 1983
- Suomen kulttuurirahaston palkinto 1990
- Selma Lagerlöf -palkinto 1992
- Taiteen Suomi-palkinto 1993
- Mercuri Internationalin pronssiomena 1994
- Ruotsin akatemian suuri palkinto 1994
- Professorin arvo 1995
- American-Scandinavian Foundationin kulttuuripalkinto 1996
- WSOY:n Kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 1999
- The Will Eisner Award Hall of Fame 2016
Pablo Picasso
Pablo Picasso syntyi Malagassa Etelä-Espanjassa 25. lokakuuta 1881.
Picasson ensimmäinen julkisesti esillä ollut teos oli "Ensimmäinen ehtoollinen" (1896), jonka hän maalasi Barcelonan suureen taidenäyttelyyn. Siellä hän pääsi taiteilijapiireihin ja piirsi paljon katu- ja kahvilanäkymiä, härkätaisteluita ja ystävien muotokuvia.
Picassolta valittiin työ Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900 ja neljä vuotta myöhemmin hän asettui pysyvästi Pariisiin, joka oli maailman taiteen pääkaupunki. Pariisissa Picasso maalasi vaikutelmiaan suurkaupungin aiheista, kuten juoppoja naisia, syrjäytyneitä ihmisiä, köyhyyttä ja kurjuutta.
Vuonna 1937 Picasso maalasi kuuluisimman teoksensa. Guernica oli sodanvastainen öljyvärimaalaus, mikä kuvasi inhimillistä kärsimystä Espanjan sisällissodan aikana.
Sodan jälkeen 1944 Picasso liittyi kommunistiseen puolueeseen. Hänelle myönnettiin Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto 1950 ja 1962.
Uransa loppua kohti keramiikasta tuli yksi Picasson tuotannon tärkeimmistä osa-alueista ja hän työskenteli ahkerasti vanhoille päivilleen. Picasso kuoli 91-vuotiaana 8. huhtikuuta 1973.
Picasson taiteellinen tuotanto jaetaan kausiin:
- sininen kausi (1901–1904)
- vaaleanpunainen eli ruusunpunainen kausi (1904–1906)
- afrikkalaisvaikutteinen kausi (1906–1909)
- analyyttinen kubismi (1909–1912)
- synteettinen kubismi (1912–1914)
- klassinen ja surrealistinen kausi (1918–1945)
- myöhäistuotanto (1945–)
Valitsin Picasson yhdeksi taiteilijoista, koska häntä pidetään 1900-luvun merkittävimpänä taiteilijana. Picasson laajaa tuotantoa on esillä mm. Pariisissa, Madridissa, Barcelonassa ja Malagassa ja hänen teoksensa ovat nykyisin hyvin haluttuja. Öljyvärimaalaus Les femmes d'Alger Version "O" (Algerin naiset, versio ”O”) vuodelta 1955 huutokaupattiin New Yorkissa vuonna 179,4 miljoonan dollarin hintaan.
Auguste Rodin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Auguste_Rodin
François-Auguste-René Rodin (12.11.1840- 17.11.1917) oli 1800-luvun kuuluisimpia kuvanveistäjiä. Hänen vaikutuksensa figuratiiviseen kuvanveistoon on ollut merkittävä ja hän on modernin veiston uranuurtaja.
Rodinin teokset ovat vapaita ja eloisia ja tästä syystä hän valikoitui myös tähän tehtävään esiteltäväksi. Persoonallisessa veistostyylissä antiikin ja renesanssin piirteet yhdistyivät radikalismiin.
Rodinin tunnetuimpia teoksia:
- monumentaaliteos, Calais'n porvarit (1886)
- marmoriveistos Suudelma (1889)
- pronssiveistos Ajattelija (1902)
- muotokuva Victor Hugon muistomerkki
- muotokuva Honoré de Balzacin patsas
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajattelija_%28taideteos%29
Rodinin 150 veistosta oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Vuonna 1912 Metropolitanin taidemuseossa avattiin kokonaan Rodin töille omistettu näyttely. Nykyisin merkittävin kokoelma hänen tuotantoaan sijaitsee Musée Rodin -museossa Pariisissa.
Vesa-Matti Loiri
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesa-Matti_Loiri
Vesa-Matti Loiri (s. 4.1.1945) on yksi Suomen laaja-alaisimmista viihdetaiteilijoista, joka on luonut uraa näyttelijänä, koomikkona, laulajana ja muusikkona. Hän on näytellyt teatterissa, elokuvissa sekä televisiossa. Lisäksi hän on Suomen viidenneksi eniten myynyt sooloartisti yli 753 000 myydyllä levyllään.
Kuuluisimmat teatteriroolit
Tunnetuimmat elokuvaroolit
Suositut komediahahmot
Musiikkituotantoa
- Eino Leinon runoihin sävelletyt laulut
- Reino Helismaan ja Juha Vainion tuotantoihin perustuvat iskelmät
- Lappi-trilogia; levyt Ivalo, Inari ja Kasari
Tunnustuksia ja palkintoja
Loiri on saanut uransa aikana lukuisia elokuva-, televisio- ja musiikkialan palkintoja. Näistä esimerkkeinä:
- Jussi-palkinnot; elokuvista Pojat, Rakastunut rampa ja Pedon merkki
- Telvis-palkinnot; paras miespuolinen esiintyjä (1984, 1986 ja 1987)
- Emma-palkinnot; vuoden miessolisti (2003, 2006 ja 2007)
- Erikoisvenla (1989) ja Kultainen Venla (2011) eritysansioista televisioalalla
- MTV:n kulttuuripalkinto (1993)
- Taiteen valtion palkinto (2011)
Loirin monipuolinen taiteilijaura on kestänyt pitkään. Hänestä on ilmestynyt vuonna 2010 tehty dokumenttielokuva Vesku, jonka on ohjannut Mika Kaurismäki. Lisäksi vuonna 2019 valmistui Jari Tervon kirjoittama omaelämänkerta Loiri.
